Eläimellistä menoa

Lähdimme siis bussilla Nakhon Ratchasimaan. Päätimme käydä siellä eläinpuistossa, koska olimme lukeneet että kyseisessä puistossa eläimet voivat hyvin, toisin kuin suurimmassa osassa eläinpuistoja täällä päin. Katsoimme että eläinpuiston yhteydessä on vesipuisto, sinnekin siis lilluttelemaan. Noh, K katsoi karttaa että juu tuossa lukee water park, ja tuk tuk vei meidät sinne. Katselimme ympärillemme että ei tämä nyt ihan siltä näytä miltä pitäisi, kuski viittoi vain että tuollapäin se on. Kävelimme hetken matkaa ja tajusimme että juu olihan se vesipuisto, mutta luonnon oma sellainen.. Mihis tästä sitten? Lähdimme käppäilemään "vesipuistosta" pois päin ja tajusimme että meillä ei ole mitään hajua missä olemme ja karttakin on huono. Päätimme etsiä paikan missä toimii wifi. Sellainen löytyikin yllättävän äkkiä, läheisestä parturista, siinä me sitten surffailimme samalla  kun joku oli parturoitavana. Selvisi että eläinpuistoon oli n.20km matkaa, saimme tuk tukin viitottua tieltä ja eikun huristelemaan.

Eläinpuiston pääsymaksu oli 150bahtia yhdeltä. Puisto oli tosi laajalla alueella, joten vuokrasimme polkupyörät, niillä oli kiva viilettää eläimeltä toiselle. Näimme kaikenlaisia eläimiä. Apinoita, norsuja, kirahveja, seeproja, (ne ovat tosi upean näköisiä, kuinka voikaan olla tuollainen turkki!) lintuja mm. flamingoja. Leijonia,tiikerin, kameleita ja peuroja vaelsi ympäri puistoa ihan itsekseen.
Puistosta jäi todellakin hyvä fiilis, kaikilla eläimillä oli tilaa ja niistä näytettiin huolehdittavan. Sitten tuli vesipuiston vuoro, noh pelkkiä lapsiperheitähän siellä näkyi, mutta menimme siitä huolimatta uimaan virtaavaan jokeen.. hetken aikaa siinä lilluttuamme uimavalvoja vihelsi pilliin ja sanoi meille että uimalakit päähän. Aih, totesimme ja nousimme altaasta. Päätimme että emme hommaa tämän takia lakkeja. Menimme kuivattelemaan nurmikolle ja huomasimme että kappas siellähän oli kaikilla lakit päässä. Ne olivat vain mustat ettemme erottaneet niitä mustista hiuksista joita täällä on kaikilla.