Kohti Laosia

Otimme bussin Chiang Raista Huyaxaihin , ajattelimme että bussi vie keskustaan ja siitä sitten menemme rajan yli Laosin puolelle. Onneksi yksi toinen matkustaja jäi yhdellä pysäkillä pois ja kuski huusi että Laos! Meidänkin pitää jäädä. Bussin ulkopuolella odotti tuk tuk joka vei meidät ja tuon yhden matkustajan rajalle. Passien tarkastus ja eikun aulaan odottamaan 4 muun paikallisen kanssa. (Ei hirmuista tunkua ollut) Virkailijoilla oli tauko 12-13, joten puolisen tuntia jouduimme odottelemaan että bussi veisi rajan yli. Rajan toisella puolella piti täyttää maahantulo ja maastapoistumis kortit. (Sama piti tehdä lentokoneessa tullessamme thaimaahan) Samalla täytettiin viisumihakemus. Viisumin sai ostettua rajalta. Muodollisuudet hoidettu ja kohti Laosin kyliä.
Rajanylityskylä oli aikas pieni ja tarkoituksemme olikin olla siellä vain 1 yö. Piipahdimme paikallisessa temppelissä ja jutustelimme nuoren munkin kanssa heidän elämästään. Seuraavana päivänä lähdimme kahden päivän venematkalle Mekongia pitkin. Onhan tästä venematkasta kuultu.. pelkkää istumista ja pelkkiä turisteja 2 päivää!
Oikeastaan venematka osoittautui oikein mukavaksi. Maisemat olivat upeita, mentiin pikkukylien ohitse missä asukkaat puuhastelivat kaikennäköistä. Erilaisia eläimiä näkyi joen rannalla, ihmettelimme kuinka tuonkin vuoren huipulla voi olla joku talo..

Ensimmäisen päivän matka kesti 6 tuntia, yöksi pysähdyimme Pakbeng  nimiseen kylään, josta ei ollut vaikeaa löytää yösijaa tai ruokapaikkaa. Tämä kylä kun elää turismilla. Seuraavan päivän matka kesti 7h. Ja olimme perillä Luang Prabangissa.